Koskimeloja Antti
2004-04-25 07:41:44 UTC
Tiedoksi laki, ase ja melonta-ryhmiin ja rikoskäsittelyyn liitteeksi.
Viite: Telttailijoiden uhkaaminen haulikolla 15.6.2003 Pernoonkoskilla. Asia
6330/R/12290/03.
Yritämme edelleen saada tapaukseen puolueetonta tutkintaa. Pyydän, että
seuraatte tämän jutun etenemistä ja tiedotatte tästä eteenpäin, mm. siksi,
koska haluan, että voisimme meloa Kymijoella turvallisesti.
Jutun viimeisin merkittävä vaihe on mielestäni se, että kun pyysimme saada
käyttää teletunnistetietoja jutun selvittämiseksi ja oikeuskäsittelyä
varten, niin asiasta vastaava viranomainen Kotkasta vastasi viime viikolla,
että emme saa. Perusteluja sille, miksi emme saa kuunnella hätäpuhelumme
tallennetta, en tiedä tarkemmin, mutta uhkailijoiden teletunnistetietojen
suhteen perusteltiin, että ko puhelu oli tapahtunut ko uhkaustapauksen
jälkeen.
Tapahtui viime kesänä seuramme melontaretkellä.
Soitin vaimoni kanssa hätäkeskukseen kun meitä uhattiin aseella. Tilanne oli
silloin erittäin pelottava. Emme mitenkään voineet tietää, että miehet eivät
ampuisi meitä teltan läpi. Kaikki viittasi silloin aamuyöllä siihen, että
miehet tappaisivat meidät telttoihin ja he myös halusivat meidän silloin
uskovan niin. Miehet olivat erittäin agressiivisia ja humalassa ja tulivat
jo toistamiseen teltoillemme. Soitin hätäkeskukseen ensimmäisen laukauksen
jäkeen (ei kohti vaan pelotustarkoituksessa ammuttu laukaus).
Teletunnistetiedoista ja hätäpuhelutallenteesta.
Poliisi ei tullut, vaikka meille luvattiin, vaan Kotkan poliisi soitti
toiselle uhkailijoista (olin antanut auton rekisterinumeron
hälytyskeskukseen ja partio huomasi, että auto kuului Kotkalaisen poliisin
lähisukulaiselle).
Miehet olivat vielä telttamme eteisessä kun Kotkan poliisista soitettin
toiselle miehistä. Mies siirtyi teltaltani puhumaan autoonsa. Kotkan
poliisin selvityksen mukaan, mies oli silloin väittänyt, että he ovat olleet
ampumassa ja ovat jo poistuneet Pernoonkoskilta. (Tämä ei pidä paikkaansa
kuulimme puhelimen soivan ja monet meistä näkivät kun mies puhui puhelimeen
autossaan). Kun toinen miehistä jatkoi häriköintiä, syntyi käsirysy ja osa
meistä meni ulos teltoista auttamaan. Selvisimme kuitenkin puhumalla ja
rauhoittelin tilannetta sanomalla, että olen soittanut poliisille. Miehet
käyttivät hyväkseen valtaansa ja sitä, että heille ei mahdeta mitään.
Haulikkoa miehillä ei enään tässä vaiheessa ollut käsissään, emmekä
tietenkään halunneet muistuttaa heitä haulikosta.
Kotkan poliisi väittää että soitimme hätäpuhelun vasta sen jälkeen kun
miehet olivat poistuneet teltoiltamme. Myös jutun ensimmäinen syytäjä: Tea
Talvela oli kirjannut syyttämättäjättämispäätökseen, että mies, joka joutui
käsirysyyn, soitti hätäpuhelun sen jälkeen kun miehet olivat poistuneet
teltoiltamme.
Soitimme hätakeskukseen silloin, kun tilanne oli erittäin vaarallinen.
Hätäkeskukseen soittanut henkilö on myös syyttämättäjättämispäätöseen
kirattu väärin.
Kotkan poliisi on tutkinut tapausta puolueellisesti ja salannut rikosta.
Antti Lappalainen
Marjaniemen Melojat ry
Melontaopas
Viite: Telttailijoiden uhkaaminen haulikolla 15.6.2003 Pernoonkoskilla. Asia
6330/R/12290/03.
Yritämme edelleen saada tapaukseen puolueetonta tutkintaa. Pyydän, että
seuraatte tämän jutun etenemistä ja tiedotatte tästä eteenpäin, mm. siksi,
koska haluan, että voisimme meloa Kymijoella turvallisesti.
Jutun viimeisin merkittävä vaihe on mielestäni se, että kun pyysimme saada
käyttää teletunnistetietoja jutun selvittämiseksi ja oikeuskäsittelyä
varten, niin asiasta vastaava viranomainen Kotkasta vastasi viime viikolla,
että emme saa. Perusteluja sille, miksi emme saa kuunnella hätäpuhelumme
tallennetta, en tiedä tarkemmin, mutta uhkailijoiden teletunnistetietojen
suhteen perusteltiin, että ko puhelu oli tapahtunut ko uhkaustapauksen
jälkeen.
Tapahtui viime kesänä seuramme melontaretkellä.
Soitin vaimoni kanssa hätäkeskukseen kun meitä uhattiin aseella. Tilanne oli
silloin erittäin pelottava. Emme mitenkään voineet tietää, että miehet eivät
ampuisi meitä teltan läpi. Kaikki viittasi silloin aamuyöllä siihen, että
miehet tappaisivat meidät telttoihin ja he myös halusivat meidän silloin
uskovan niin. Miehet olivat erittäin agressiivisia ja humalassa ja tulivat
jo toistamiseen teltoillemme. Soitin hätäkeskukseen ensimmäisen laukauksen
jäkeen (ei kohti vaan pelotustarkoituksessa ammuttu laukaus).
Teletunnistetiedoista ja hätäpuhelutallenteesta.
Poliisi ei tullut, vaikka meille luvattiin, vaan Kotkan poliisi soitti
toiselle uhkailijoista (olin antanut auton rekisterinumeron
hälytyskeskukseen ja partio huomasi, että auto kuului Kotkalaisen poliisin
lähisukulaiselle).
Miehet olivat vielä telttamme eteisessä kun Kotkan poliisista soitettin
toiselle miehistä. Mies siirtyi teltaltani puhumaan autoonsa. Kotkan
poliisin selvityksen mukaan, mies oli silloin väittänyt, että he ovat olleet
ampumassa ja ovat jo poistuneet Pernoonkoskilta. (Tämä ei pidä paikkaansa
kuulimme puhelimen soivan ja monet meistä näkivät kun mies puhui puhelimeen
autossaan). Kun toinen miehistä jatkoi häriköintiä, syntyi käsirysy ja osa
meistä meni ulos teltoista auttamaan. Selvisimme kuitenkin puhumalla ja
rauhoittelin tilannetta sanomalla, että olen soittanut poliisille. Miehet
käyttivät hyväkseen valtaansa ja sitä, että heille ei mahdeta mitään.
Haulikkoa miehillä ei enään tässä vaiheessa ollut käsissään, emmekä
tietenkään halunneet muistuttaa heitä haulikosta.
Kotkan poliisi väittää että soitimme hätäpuhelun vasta sen jälkeen kun
miehet olivat poistuneet teltoiltamme. Myös jutun ensimmäinen syytäjä: Tea
Talvela oli kirjannut syyttämättäjättämispäätökseen, että mies, joka joutui
käsirysyyn, soitti hätäpuhelun sen jälkeen kun miehet olivat poistuneet
teltoiltamme.
Soitimme hätakeskukseen silloin, kun tilanne oli erittäin vaarallinen.
Hätäkeskukseen soittanut henkilö on myös syyttämättäjättämispäätöseen
kirattu väärin.
Kotkan poliisi on tutkinut tapausta puolueellisesti ja salannut rikosta.
Antti Lappalainen
Marjaniemen Melojat ry
Melontaopas